LYHYT KATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 2018

Vuosi 2018 oli viides toimintavuotemme. Tänä aikana meidän materiaalinen avustustyömme laajeni.

Auttaminen on toteutettu pääasiassa materiaalista avustusta antaen.

Edelleen olemme saaneet toteuttaa kotimaan vähävaraisten avun toimenpideohjelmaa Maaseutuviraston (MAVI) ruokamarkkinayksikön EU-Ruoka-avun ja ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2018, olemme toimittaneet tätä ruoka-apua seitsemälle eri seurakunnalle yhteensä 22 928,5 kg

Avustustoiminta rahoitettiin pääosin yhdistyksen omistamien myymälöiden tuloilla. Myös muutamat avustusmateriaalien toimittajat ovat antaneet rahaa toimittamiensa materiaalien kuljetuskustannuksiin.

Myymälöissämme vastaanotamme lahjoituksena materiaalia sekä järjestämme yhteistyökumppaneiden kanssa keräyspäiviä avustustoimintamme tukemiseksi.

GRUUSIASTA

Liettuan Siauliassa oleva Kristillinen avustusjärjestö LPF AGAPAO on ollut meidän suurin avustusmateriaalien saaja ja he ovat syksyllä -17 olleet perustamassa ensimmäistä Kristillistä päihdehuoltokeskusta Georgiaan (Gruusiaan). Tämän keskuksen perustamisessa ja avustustoiminnassa olemme olleet mukana ja kävimme loppuvuodesta paikanpäällä tutustumassa keskuksen toimintaan. Käynnin yhteydessä ilmeni, että he tarvitsevat toiminnan ohjaukseen sekä työnjohtoon henkilön, jolla on pitkäaikainen kokemus tältä alalta. Tässä ongelmassa saimme olla heille avuksi, koska meidän avustuspiiriin kuuluu Virossa sijaitseva Uus Töusu niminen Kristillinen päihdehuoltokeskus ja siellä on henkilöitä jotka ovat toimineet alalla yli 20 vuotta. Avullamme käynnistyi yhteistyö näiden kahden organisaation välillä ja näin Georgiassa ei tarvitse kokea niitä kasvukipuja mitä Virossa on aikanaan päihdekeskuksissa saatu kokea.

VIROSTA

Kun eläkkeet Virossa ovat pienet, niin se ei riitä hoivakodissa asumiseen ja jos ei ole sukulaisia jotka maksavat sen erotuksen, niin vaihtoehdot ovat vähissä. Ainoa tapa millä yhteiskunta voi kompensoida tämän puuttuvan rahan on, että kaikki vanhusten omaisuus realisoidaan. Mutta jos omaisuuden määrä ei riitä, niin yksin jätetyt vanhukset pelkäävät, että mitä sen jälkeen. Näissä asioissa, niinkuin kaikissa sosiaalialan palveluissa on tietenkin kuntakohtaisia eroja.

Yllä nähtävässä kuvassa oleva aviopari asuu harmaassa mökissään Itävirossa. Talo ei meidän normien mukaan ole enää asuttavassa kunnossa, siinä on maalattia joka on painunut huoneen keskiosalta, niin että joidenkin huonekalujen jalan alle on pitänyt panna jopa 10cm paksu koroke pitämään huonekalua pystyssä. Mukavuuksia tässä asunnossa on vain sähkövalot ja puukamina. Olemme saaneet lahjoittaa näille vanhuksille mm. pyörätuolin, rollaattorin sekä myös vaatteita ja ruokaa.

Tapasin tämän isoisän Virosta. Siellä hän hoitaa viittä lastenlastaan vaikka itse on hyvin sairas. Kysyin kauanko hän on heitä hoitanut ja vastaus oli: ”kymmenen vuotta” ja hän jatkoi, että kun ensimmäinen syntyi, niin vauva tuotiin hänen hoidettavakseen ja nuoret läksivät omille teilleen. Seuraavan kerran he tulivat käymään, kun toivat seuraavaa vauvaa ja niin se on jatkunut. Isoisälle saimme viedä sähköisesti säädettävän sairaalavuoteen ja rollaattorin, lapsille paljon kesä- ja talvivaatteita sekä koko perheelle ruokaa.

TOIMINTATAPA

Ulkomaille suuntautuva avustustyö on kattanut pääasiassa vaateapua, joka on pakattu lajiteltuna kaupoista saatuihin banaanilaatikoihin. Olemme saaneet myös toimittaa tuoretta ruoka-apua näihin kohteisiin. Ruokamateriaali on toimitettu avustuksenjakokohteisiin joko itse tai yhteistyökumppanien toimesta pakettiautoilla, kun taas muu materiaali on lähetetty ”paluurekoilla” samoihin kohteisiin jaettavaksi avun tarvitsijoille.

Avustuskuormien vastaanottajiksi on valittu seurakuntia jotka jakavat materiaalit meidän mielestämme oikealla tavalla. Lisäksi toimitamme humanitaarista apua suoraan kristillisiin päihdehuoltokeskuksiin heidän tarpeidensa mukaisesti.

Olemme saaneet erityistä kiitosta avustusmateriaalien korkeasta laadusta josta saamme kiittää myös avustusmateriaalien toimittajia. Kaikki toimittamamme vaateapu tarkistetaan, lajitellaan ja viikataan laatikoihin, Särkyvät esineet kierretään pakkauspapereihin tai tekstiileihin ennen laatikoihin pakkausta. Jokaisen avustuskuormaan lähtevän laatikon päätyyn kiinnitetään pakkauslista, jossa on 3-kielellä selvitetty pakkauksen sisältö.

Avustuskohdemaina ovat olleet Baltian maat, Romania, Ukraina, Georgia (Gruusia). Venäjän Karjalaan ja Valkovenäjälle olemme toimittaneet materiaalit matkatavarana.

Otamme mielellämme vastaan:
-Aikuisten, nuorten ja lasten  vaatteita ja kenkiä jotka ovat puhtaita ja ehjiä
-Kotitaloustarvikkeita esm. ruokailuvälineet, kodinkoneet ja tekstiilit
-Työkalut, urheiluvälineet, lasten leikkikaluja sekä soittopelejä
-Korjauskelpoisia ruohonleikkurita ym. tekniikkaa
-Kaikenlainen ehjä rakennusmateriaali (tarvittaessa noudamme)


Yhteystietoja

Avustusmateriaalien vastaanotto:

– Jurva, Krannikirppis ja sen yhteydessä oleva varasto, os. Liiketie 3, 66300Jurva

– Koskenkorva, Korvan kirppis, os. Jurvantie 1, 61330 Koskenkorva

– Kurikka, keräyspäivät rautatieasemalla, Terho Lintala, puh. 040 0321 966

– Suurempien erien nouto Pertti Palomäki puh. 040 7566 161

Myymälät

-Krannikirppis, Liiketie 3, 66300 Jurva puh. 050 544 2422

-Korvan kirppis, Jurvantie 1, Koskenkorva puh. 050 499 1174

Asaria Ry

Toiminnanjohtaja: Pertti Palomäki, puh. 040 7526 161, perttipalomaki (at) gmail.com

Laskutus/kirjanpito: Saara Ala-Luhtala puh. 050 561 0444, saara.alaluhtala (at) gmail.com

Laskutusosoite: co Ritolantie 113, 60800 Ilmajoki

Y-Tunnus: 2605043-6, Yhdistysrekisterin nro: 212.123

Jos haluat ottaa osaa toimittamiesi avustusmateriaalien kuljetuskustannuksiin,voit maksaa sen pankkisiirtona tilille: Asaria Ry, FI27 4108 0010 4282 69, viite 123

FacebooktwitterFacebooktwitter

MIELENKIINTOINEN KIRJA

”KIINAN KYYNELEET”
Noralla oli elinaikaa jäljellä kolme minuuttia. Hän seisoi Kiinan kansanarmeijan kahdeksan sotilaan muodostaman teloitusryhmin edessä. Juuri ennen kuin teloittajien aseet laukesivat Noran ympärille levittäytyi yliluonnollinen kirkkaus häikäisten sotilaiden silmät. Yksikään luoti ei osunut…
Edellä kerrottu on yksi helmi siinä yliluonnollisten ihmeiden helminauhassa, josta Nora Lammin elämäntarina muodostuu. Nora adoptoitiin erääseen Kiinan vanhimpaan ja rikkaimpaan sukuun. Hän valmistautui lainopinkandidaatiksi Soochowin yliopistosta. Nora koki Kiinan kaksi ahdistusta: ensiksi japanilaisten miehityksen, sitten Maon kommunistien valtaanpääsyn. Norasta tuli kommunistivakoojia valmistavan laitoksen opettaja. Ainoana rikoksenaan kääntyminen kommunismista Kristuksen seuraajaksi hänet tuomittiin vertaansa vailla oleviin kokemuksiin. Dramaattisen vaiheen jälkeen Nora pääsi Kiinasta vapaaseen maailmaan ja johtaa nyt kiinalaisia evankelioivaa lähetys-järjestöä Kaliforniassa.
Nora Lam on legendaarisen Kiinaa elävä legenda. Lukemalla tätä kirjaa — jossa on Noran erityinen tervehdys suomalaisille — lukija kokee Jeesuksen ja enkelien ilmestymiset ja monet uskon ihmeet yhtälailla todellisina kuin Nora Lam, Kirjan lopussa on merkittävä näkylupaus Kiinan avautumisesta evankeliumille.

FacebooktwitterFacebooktwitter

Sirkkaliisa Lamminkosken matkakertomus

 Armoa ja Rauhaa!

Voi miten kiitollinen olenkaan kun meille puolisoni kassa tarjoutui mahdollisuus päästä Asarian järjestämälle matkalle.Olin kuullut paljon Asarian tekemästä humaanitaarisesta avustustyöstä, tutustunut sen lailliseen, terveeseen yhdistyspohjaan ja toimintaan.

Olemme puolisoni kanssa kokeneet myös Balttian maiden avustuksen sydämen asiaksi, kuin myös avustamisen ihmisiä omille juurilleen sekä kultuuriin.

Ei ainostaan puolisoni Venäjän kielen vuoksi vaan ihan sydämelle laskettuna.

Olemme myös olleet siinäkin vapaaehtoistyössä väärillä kupeilla.

Mutta Asarian perustukset ja toiminan hyväksi havaineena, matka oli kuin joulu mielen kokeminen. Aitoa, antamisen iloa ja välittämistä.

Seurueesemme koostui ihanista ihmisistä ja matkamme johtaja Pertti, ajeli, sekä puhui maankieltä kuin pappi konsanaan.

Johdatus oli joka askeleella matkassamme, ja se ilo konkreettinen aito ilo oli joka kohteessa kansamme. Johdatusolimme rukoileet ja se olikin askel askeleelta varjellen matkaamme.

Ensimmäisen päivämme kohteessa olin saanut jo etukäteen sydämeeni, onko täällä joku tyttö joka on sairas. Sairas lapsi oli annettu sydämeeni, tyttö jolle olin ostanut Tuurin Portista siivoussetin ja muuta mukavaa. Kohteemme johtaja kertoi olevan 4 v tyttö. Keskustelessamme tulimme siihen ymmärykseen, että juuri tämä tyttö oli se jonka olin saanut sydämelleni.

Tyttö  oli jo nukkumassa kun olimme odotetussa kohteessamme.

Väkeä oli muuten vastassamme ja herkkuja annoimme, mutta myös saimme vatsamme täyteen ja evääksikin saimme.

Matkamme jatkui yö myöhään kohti Narvaa..Oli mellä autossa hauskaa,oli laulua, oli puhetta oli kiitollisuutta, oli armoa.

Narvassa navikaattorimme ei tunnistanut hotellimme oositetta, no Arto puolisoni kyseli Venäjän kielellä ja monen monen ohjeen jälkeen pääsimme yöpuulle. Päivä oli mahtava ja mieliin painuva. Kiitollisuus illalla oli suuri, kun teisimme kuinka tarpeeseen tuli ne pyhäkouluun tarvittavat vihkot, värit, jne.

Puhumattakaan elintarvikkeista, tuoreet, laadukkaat jo jouluun liittyvät Suomalaiset elintarvikkeet olivat löytäneet kohteensa.

Aamupala hotellissamme oli maukas oli kahta puurookin tarjolla ja hedelmiä paljon, ei ollut moitteen sijaa.

Tänään kohtaamme omaan ammattiini päihdeterapeuttina ihmisiä joita suurin terapeutti Jeesus on pelastanut päihde riippuvuuksista.

Olin varannut matkalleni naisille,, jotain ihanaa ja siellähän kohtasinkin sellaisia joille omana sydämelleni saaneena sain jättää pikku lahjat.

Voi mikä ilo oli molemmin puolista ja ikinä en unohda sitä kaipaavaa katsetta, jonka sain lätiessämme.

Olette kaikki  sen talon asukkaat sydämissämme ja rukouksin kannamme heitä.

Halaukset ja täydet vatsat oli kun taas läksimme.
Varovasti ajoimme huonoa tietä, kun hanhet olivat parvena tiellä. Olipa hanhipaistikin lähellä.

Iltaakohden pakkanen kiristyi.   Narvan joen kylmä tuuli huuhteli meitä, mutta sydämemme oli lämmin ja avoin mieli.

Pääsimme adventti kynttilä kirkkoon.

Kirkossa ei ollut lämmitystä, mutta evankeliumin henki lämmitti, vaikka puheesta en ymmärtänyt, henki oli se tärkein. Kirkossa ei ole  siellä lämmitystä, ja kivet hohkivat kylmää,, hengitys huurussa istuime ja ylistimme omalla kiellellään jokainen. Herra kyllä kuulee ja ymmärtää, näkee sydämemme tilan. Se tärkeintä.

Olipas ihanaa päästä kylpylän kuohuin ja 12 erilaista saunaa odotti meitä.

Arton kera kylvimme poreissa nautimme ja lihamme suli kuin vaha ihanassa Spa osastossa.

Kun kaaduimme sänkyyn klo 23.00 aikaan nukuin hotelin ihanassa vuoteessa. Kiitosmielellä saimme kaikki nukahtaa.

aamiainen oli kuin länsimaista parasta laatua, koko porukka kertailimme tapahtumia ja me Arton kanssa olimme ensimmäistä kertaa Asarian matkalla ja koimme kultuuri shokin.

Kun ihmiset  saavat Asarian lahjoja, elintarvikkeita ja aitoa välittämistä. Tulee se tunne tämäon sitä oikeaa lähimmäisen apua.

Kun näkee suoraan ne avustuskohteet, ja vastaanottavat kädet.

Tulee oma halu auttaa viellä enemmän. Niin konkeettista se oli.

Jokaisesta kohteesta sain henkilökohtaisen kontaktin, jota åpidämme yllä somen kautta ja lupailimme puolin ja toisin pitävämme yhtyttä, mitä ja miten se Asarian kautta onnistuu se on Herran kädellä.

Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita olette tärkeitä ja rakkaita.

Oli niin väkevää sanaa välillä autossa ja iloinen laulukin raikui.

Oli naisia, joita oli siunattu runsaalla laulun lahjalla. Oli siinä rumpali Artolla käsissään pitelemistä, kun rummut jäi Ähtäriin ja laulua oli kitaran kera automatkalla.

Kumpa pian pääsisimme takaisin. Tulomatkalla töllistelin harakan pesiä. En eläissäni ole moista nähnyt.

Satojen kilometrien matkalla puhelin sähkötolpissa oli valtavia luomuksia.

Pertti pysäytti auton saimme kuvata ja kuulimme biologiaa haikarasta oikeen paljon. Oli ne pesät mahtavia kuin suuret lierihatut pylvään päässä, Tuulessa ne kallisteli kun Narvan kova tuuli puhalsi. Ne eivät ironneet. Oli se ihmeellistä. Ja niitä oli paljon.

Nyt tiedän minne ja miten Asarian avustuskohteet toimii.

Hyvää laadukasta arjen tavaraa ja ruokaa sinne veimme.

Siunaus on Asarian yllä ja avustuskohteet luottavat Asarian toimintaan sen näki ja koki.

Kiitos Pertti ja kaikki ihanat ihmiset jotka oli matkalla. Teitä on ikävä, ja toivomme pian pääsevämme uudestaan, oli niin tiukkaa se aikataulu ja pitkät matkat.

Mutta se automatka olikin aina sielunhoitoa ja tulevan suunittelua.

Kiitos kun saimme olla mukana.

Passit pidämme kunnossa… Teemme uutterammin nyt vapaaehtoistyötä Asarialle, se on turvallista ja apu menee pyyteettömästi sitä tarvitseville.

Sunausta ja johdatuksen kokemista elämässämme.

Sirkkis ja ArtoFacebooktwitterFacebooktwitter

Sirpa Hällbackan raportti avustusmatkasta

Matka Viroon 2.-4.12.2017

Lauantaina varhain aamulla starttasimme kohti etelää. Meidät haettiin kotoa, muita tuli kyytiin varastolta,  Kurikasta ja  Parkanosta. Autoon oli varastolta pakattu lapsille joululahjaksi pehmoleluja lähes sata kappaletta, samoin sukkia ja karkkia. Mukaan oli pakattu myös saippuaa, hammastahnaa ja -harjoja. Vaatteita oli monta pussillista aikuisille, lapsille ja vauvoille. Kyytiin tuli vielä kaurahiutaleita ja jyviä ”linnuille”, mikä minua hiukan ihmetytti. Takana oli vielä jonkin verran tilaa, mikä täyttyi Espoon Manna-avussa. Sieltä saimme mukaan puolitoista kuutiota ruokaa: leipää, rinkeleitä ja eineksiä.

Satamassa olimme kahden paikkeilla ja laiva irtosi satamasta vähän kolmen jälkeen. Laivassa ruokailimme ja joimme kahvit. Tallinnassa olimme parin tunnin tasaisen seilaamisen jälkeen. Auto ei olisi halunnut poistua laivasta, vaan vaati hiukan apua lisävirran muodossa. Tässä vaiheessa  useampi avunpyyntö huokaistiin Jumalan puoleen. Maissa sitten ruokittiin kulkupeli vielä polttoaineella. Pimeys oli käärinyt seudun vaippaansa. Kun Tallinnan valot olivat jääneet taakse, ei maisemia juuri nähnyt. Nokka kohti ensimmäistä määränpäätä ajoimme monia kilometrejä. Noin matkan puolivälissä pysähdyimme helpotukselle ja haimme juotavaa. Kello taisi käydä jo kymmentä, kun olimme vihdoin perillä.

Sosiaalimajassa meitä jo odotettiin. Kahvia ja teetä oli tarjolla herkullisten kalaleipien ja omenapiirakan kanssa. Hetkisen rupattelun jälkeen aloimme kantaa lahjoja sisälle. Jääkaappi ja viileä huone sai täydennystä. Tarpeeseen tulivat myös vaatteet, vauvanpunkka ja babysitteri. Luulen, että lasten ilmeet olivat iloisia, kunhan saivat pehmolelunsa ja makeisensa. Tuttujakin tavattiin, vaikka tunnuimme olevan todella kaukana. Pitkä ajomatka ja myöhäinen ilta saivat meidät odottamaan jo vaakatasoa. Jonkin aikaa ajettuamme löysimme oivallisen hotellin, joka oli edullinen ja erittäin siisti.

Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Kristillistä päihdehuoltokeskusta. Sinne oli toivottu työvaatteita ja niitähän vietiin eräitä pussillisia, jopa uusia collegepuseroitakin oli mukana. Nyt sai selityksen myös linnunjyvät: täällä oli hoidossa tavallisia kanoja ja tummia kanoja ja hanhia. Olihan siellä myös possuja ja muitakin eläimiä. Asiakkaat saivat työskennellä monenlaisissa hommissa, ei tarvinnut yksin pitkästyä itsensä kanssa. Motivoiva työskentely on tuottanut hyviä tuloksia. Jonkin verran ruokatarvikkeita jätettiin myös tänne. Kahvit, espressot, saimme täällä nauttia todella siistissä ja miellyttävässä ympäristössä. Mielestäni tästä systeemistä voisi ottaa mallia Suomessakin.

Puolenpäivän jälkeen vatsa jo kurisi. Meille oli varattu herkullinen ateria harmonisessa hirsiravintolassa. Sinne saapui myös lapsia, joille olimme varanneet lahjoja. Ensin leikimme laululeikkejä ja sitten oli lahjojen vuoro. Voi niitä kirkkaita silmiä ja iloisia ilmeitä, omat silmät eivät voineet olla kostumatta liikutukselta. Paikallinen järjestäjä sai myös pienen lahjan, joka näytti olevan mieleinen.

Saimme käydä adventtikynttilöiden sytytystilaisuudessa Haljalan kirkossa. Kirkko oli kokenut kovia, mutta nyt pikku hiljaa kohentuu taas käyttökuntoon.  Sitten vielä kävimme kulttuurimajassa konsertissa. Musiikki oli miellyttävää ja kaunista, vaikka laulun sanoja  ei ymmärtänytkään.

Konsertin jälkeen ajoimme Viimsiin kylpemään ja nukkumaan. Nyt oltuani itse mukana viemässä avustusta tarvitseville, hoksaa miten tärkeää toisten auttaminen on.  Aivan kuin itse olisin saanut valtavan lahjan. Paluumatkalla vielä lastasimme mukaamme ruokaa  Etelä-Suomesta tuotavaksi jurvalaisille tarvitsijoille.

Kiitollisena, kun sain olla mukana  – SirpaFacebooktwitterFacebooktwitter

JOULULAHJOJEN VIENTI TALKOOVÄEN VOIMIN

Joululahjojen ja muiden avustusmateriaalien vienti Itäviroon tehtiin 2-4.12.-17 . Avustusmatka oli siitä erikoinen, että mukaan oli kutsuttu meidän, Asaria Ry;n talkooväkeä ja lisäksi saimme viedä joululahjoja lapsille. Valitettavasti mukaan ei ehtinyt meidän talkooväestä, kuin 7-ihmistä.

Tämä avustusmatka oli samalla suuri kiitoksen osoitus mukana olevalle talkooväelle, koska mitkään sanat eivät riitä osoittamaan sitä kiitosmieltä minkä tällaisellä matkalla voi kokea osakseen, kun saa antaa joululahjoja lapsille jotka sitä todella tarvitsevat, siinä saa itselleenkin ihan oikean joulumielen. Nämä kiitokset kuuluvat kaikille talkootyössä toimiville, myös niille jotka eivät päässeet mukaan tälle matkalle.

Koska jokainen näistä meidän henkilöistä oli ensikertaa mukana tällaisellä avustus- ja tutustumismatkalla, niin oli mielenkiintoista seurata kuinka lopuksi lähes jokaisella oli oma mielenkiinnon/järkytyksen kohde. Kun olen pitkältä yli 15v tehnyt avustustyötä, niin ajatukseni on näissä tehtävissä lähes koko ajan siinä, että miten sitä voi tehokkaimmin tehdä ja pysyä Korkeimman johdatuksessa, mutta se saavutettu hyöty ja avun suuri merkitys siitä työstä jää joskus huomioimatta. Tulee todennäköisesti työpaikkasokeutta, tai pitää itsestään selvänä, että pitää tulokset näkyä, mutta turvallisessa kotiympäristössä, näin luonnollisesta ”avustuksen vaikutuksesta” ei osaa toisille kertoa.

Se mitä matkaan osallistujat saivat siellä kokea, siitä he osaavat itse paremmin kertoa ja heistä muutamat ovat luvanneet kirjoittaa kokemuksistaan tähän kotisivun artikkeliosastolle. On itsestään selvä, että on asioita mitä ei voi puhumalla tarpeeksi hyvin selvittää  toiselle ihmiselle, mutta kun itse henkilökohtaisesti näkee ja kokee sen, niin kokonaisuuden osaa sisältää ilman tulkintoja. Yksi mikä mielestäni vahvistui tällä matkalla henkilöille jotka kiitettävästi ovat talkoohengessä  ahkeroineet , niin avustusmateriaalien hankkimisen lajittelun ja pakkaamisen kanssa on se, että materiaali mitä toimitamme tarvitsijoille pitää olla laadultaan ja kunnoltaan sellaista mitä voimme lahjoittaa parhaalle ystvällemme. Tätä haluamme kuuluttaa myös avustusmateriaalien lahjoittajille, koska laatukysymys liittyy varsinkin vaatteisiin ja kenkiin, ne pitää olla puhtaita ja ehjiä.

 FacebooktwitterFacebooktwitter

PÄIHDEHUOLTOKESKUS GEORGIASSA

Tämän kesän (2017) aikana on perustettu Georgiaan ensimmäinen Kristillinen päihdehuoltokeskus. Alkuunpanijana koko avustustoiminnalle on ollut meidän pitkäaikainen ja aktiivinen yhteistyökumppani Fladimiras Karpovas, Liettuan Siauliasta. Hänellä on vahva kokemus tällaisen päihdehuoltokeskuksen perustamisesta ja johtamisesta, siitä on hyvä esimerkki Siauliassa toimiva keskus joka sisältää lisäksi monellaista avustustoimintaa, joka kattaa myös lapsiin, nuoriin ja perheisiin suuntautuvan avun.

Georgia, aiemmin Gruusia, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla se rajautuu pohjoisessa Venäjään.     Puna-armeija hyökkäsi maahan vuonna 1921 ja valtasi sen. Georgiasta tuli Neuvostoliiton osa, Georgian SNT, joka itsenäistyi jälleen  ja vuosina 1990–1995 se oli Georgian tasavalta, . Elokuussa 2008 Venäjä miehitti osan Georgiasta Etelä-Ossetiassa syttyneen sodan yhteydessä. Tällä hetkellä  Georgiassa on vallassa edustuksellinen demokratia, yhtenäisvaltio ja presidenttivaltainen tasavalta. Se on Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston, Maailman kauppajärjestön, Mustanmeren talousjärjestön ja GUAMin jäsen. Maa on ilmaissut halunsa liittyä Natoon ja Euroopan unioniin.

Vaikka Georgiassa ei ole tällä hetkellä varsinaista sodankäyntiä, vaan se on sodan runtelema   taloudellisesti katsottuna riisuttu valtio on se sodankäynnin aikana tapahtuneen toiminnan ansiosta päihdeaineiden parissa taisteleva yhteiskunta (katso aikaisempaa artikkelia: ”Terveiset Georgiasta”)

On ilo olla auttamassa tähän maahan perustettua Kristillistä Päihdehuoltokeskusta, sen käynnistämisessä ja kehittämisessä. Täällä pienikin apu on merkittävä, koska tällainen avustuskeskus ei saa minkäänlaista yhteiskunnallista tukea, vaikka on näyttöä siitä, että Kristillisellä pohjalla toimiva avustuskeskus jossa potilaiden ei tarvitse maksaa hoidostaan tuottaa parhaan selviytymisprosentin. Nämä hoidossa olevat henkilöt osallistuvat työllään leivän hankintaan ja kunnossapitoon sekä yhteisön rakennustöihin.

Maanantaina 16.10.-17, lastattiin meidän varastolta rekka, jonka tilavuus oli 120m3, se lähti Latviaan ja puolet kuormasta menee latviassa olevalle Kristilliselle avustuskeskukselle. Toinenpuoli n.1000kpl banaanilaatikollista vaatteita myydään Latviassa ja saatu raha lähtee Georgiaan vastaperustettuun Kristilliseen keskukseen. Merkillistä kyllä, Latviassa samoinkui monessa muussa entisessä IVY-maassa saa huomattavasti paremman hinnan suomalaisista käytetyistä vaatteista kuin meillä kirpputoreilla.

Talossa ei ole vielä toimivaa WC:tä. joten pitää kaivaa kuoppa maahan siihen orsi päälle ja kevyet seinät ympärille.

1-kerroksessa on vain betoni seinät ja katto, pintamateriaali puuttuu, Se ei kuitenkaan häiritse aamurukoushetkeä!

 FacebooktwitterFacebooktwitter

TYHJÄT BANAANILAATIKOT

150 kpl tyhjiä banaanilaatikoita
150 kpl tyhjiä banaanilaatikoita

Noin vuosi sitten teimme päätöksen, että parannamme huomattavasti laatua avustusmateriaalien toimituksissa.
Päätökseen oli kaksi syytä:
1. Olimme kuulleet avustuskohdemaissamme materiaalien jakajien kertovan, että vain Suomesta tuodaan avustusmateriaalia mustissa jätesäkeissä ja monesti siellä olevissa vaatteissa on ”ummehtunut” haju.
2. Meidän yhdistyksemme nimi on ASARIA joka on suomennettu sanasta Azarja ja tarkoittaa ”APU JUMALALTA” (Jumala auttaa).
Tuntuis aika ihmeelliseltä jos toimittaisimme avustuskohteisiimme mustia jätesäkkejä joissa olisi pahalta haisevia vaatteita ja sanoisimme, että tämä on apu Jumalalta.

Olemme päässeet siihen, että kaikki vaatteet tarkasti valikoidaan ja huolellisesti ”viikattuna” pakkaamme banaanilaatikkoihin. Lisäksi laatikon päähän tulee pakkausluettelo josta näkee mitä paketti sisältää.
Tyhjiä banaanilaatikoita olemme metsästäneet monista kaupoista. Siihen on mennyt paljon aikaa ja kilometrejä, koska mistään kaupasta emme ole saaneet kuin 8 tai jopa16 banaanilaatikkoa. Hyvä asia tuntui kaatuvan tyhjien banaanilaatikoiden hankintaan joten kerroin murheestamme meidän Taivaalliselle Isälle ja pyysin selvää merkkiä siitä, että vähennämmekö avustusten vastaanottamisen ja toimittamisen määrää, koska tyhjien banaanilaatikoiden saaminen oli erittäin raskasta.
Täytyy tunnustaa oma epäuskonsa, sillä seuraavana päivänä kerroin yhdelle avustusmateriaalien toimittajalle, että hän antaisi materiaalit jollekkin toiselle koska meillä ei ole mahdollisuutta vastaanottaa niitä varastoomme odottamaan tyhjiä banaanilaatikoita.
Kuitenkin muutaman päivän kuluttua avunpyynnöstä, tuli vastaus: Sain puhelinsoiton yhdestä kaupasta ja sain hakea 60 kpl banaanilaatikkoa lisäksi toisesta kaupasta sai hakea 150 -banaanilaatikkoa. Nyt banaanilaatikoita on tullut monia suuria eriä säännöllisesti. Suurin toimitus on ollut 200 kpl banaanilaatikkoa vain yhdestä kaupasta. Enää toimitukset eivät voi olla kiinni banaanilaatikoista, niitä riittää!

Tämä on kiitosaihe, että Taivaallinen Isämme kuulee heikonkin avunpyynnön ja se on myös osoitus siitä, että tamä työ ei ole meidän työtämme, vaan saamme olla palvelijoita tarpeellisessa työssä jonka johtajalla on kaikki mahdollisuudet.FacebooktwitterFacebooktwitter

KUKA OLI ARKKITEHTINÄ

ILMESTYSMAJAN PIENOISMALLIN ESITTELY, OLEVISTEN KIRKOSSA

Pienoismallia saimme esitellä silmstä-silmään yli tuhannelle asiasta kiinnostuneelle
turistille, ja vielä suurempi joukko kuuli esitelmiä kaiuttimien välityksellä.

Kaikki alkoi jo siitä, kun kolmisen vuotta sitten olin auttamassa Harri Kröger`iä Tallinnassa Olevisten kirkossa järjestetyllä Dava-kurssilla. Siellä sovimme, että joskus tulemme samaan paikkaan esittelemään Ilmestysmajan pienoismallia joka on Fidan omistama ja Harrin hallinnassa. Jurvassa rakensimme tähän Ilmestysmajakonaisuuteen uuden pikakoottavan pöydän.
Tämä Olevisten kirkossa järjestetty esittelytilaisuus oli ensimmäinen tällä uudella kokonaisuudella.

Matkustimme Harri Krögerin kanssa maanantai aamuna pakettiautolla peräkärryn kanssa laivalla Tallinnaan ja samana päivänä saimme koottua Ilmestysmajakonaisuuden esittelykuntoon. Meillä oli siinä hyviä apulaisia kantamassa ja kokoamassa näyttelyosastoa.
Harri oli tehnyt ohjelman neljälle esittelypäivälle, joka alkoi tiistaista 13.06.-17 ja päättyi perjantaina. Itse olin lupautunut olemaan apuna kaikessa missä minua tarvitaan.
Jokainen esittelypäivän aikataulu oli samanlainen. Näyttely avattiin joka aamu klo 10:00 ja suljettiin illalla klo 18:00. Harrin tunnin kestävä luento alkoi aina klo 11:00 ja toinen luento klo14:00. Hyvinä ja asiaantuntevana tulkkina näissä luennoissa olivat Ylo Niinimägi ja Peeter Vosu.

Kesäaikana Tallinnan satamassa poikkeaa suuri määrä risteilyaluksia jotka kiertävät läpi monien maiden kaupungit. Torstaina kun tiedustelin, oli satamassa ankkuroituna viisi suurta risteilyalusta jossa jokaisessa oli tuhansia matkustajia. Ja kun nämä meidän esittelypäivät olivat jokainen aurinkoisia hellepäiviä, niin risteilyaluksista liikkuvasta turistimäärstä kävi Olevisten kirkossa n. 1000 – 2000 turistia päivittäin katselemassa kirkkoa ja muutamat kävivät tornissa ihailemassa maisemia. Tämän henkilömäärä tiedon sain Olevisten järjestyksen valvojilta ja lipunmyyjältä.

Kun ensimmäisenä esittelypäivänä avasimme näyttelytilan ovet, niin sisään tulvi suuri joukko turisteja jotka olivat kotoisin kuka mistäkin maailman kolkasta ja vain pieni osa heistä osasasi puhua englantia. Tuntui siltä, että meillä on edessämme ylitsepääsemätön ongelma, koska kieliosaamisemme oli vain suomi, eesti, englanti ja venäjä. Esittelijöiksi oli merkitty Harrin ja minun lisäksi vuorottain toimiiviksi Ylo Niinimägi ja Peeter Vosu.
Aamulla kuitenkin saapui vieraaksemme sairaslomalla oleva ”visuaalisen viestinnän lehtori” Kerttu Nykopensius, hän on opettanut kahdessa Tallinnassa olevassa korkeakoulussa tätä visuaalista viestintää englannin kielellä. Jouduttuaan sairaslomalle hän oli rukoillut, että voisi jotenkin palvella Jumalan valtakunnan työssä osaamillaan taidoilla ja kuunneltuaan Harrin luennon sekä tutustuttuaan ilmestysmajan kokonaisuuteen hän huomasi, että tämä esittelytyö on Jumalan hänelle antama tehtävä.

Ensimmäisenä päivänä muodostui meille tehtäväjärjestys; Kerttu oli pääesittelijä mikrofoni kädessä ja hyvää englannin kieltä puhuen, sekä voimakkaasti elekieltä käyttäen, Harri otti välillä 2-4 enlantia ymmärtvää turistia hoitaakseen, Ylo esitteli muutamille venäjänkieltä osaaville tätä ilmestysmajan toimintaa ja esikuvaa. Minun tehtäväksi muodostui toimia pääasiassa ”ovimikkona”; Toivotin vieraat tervetulleeksi ja tiedustelin heidän kieliosaamistaan ja ohjasin sitten eteenpäin joko englannin kieliseen esittelyyn tai vähemmän venäjänkieliseen.

Lisäksi tein ilmestysmajaesittelyä eestinkielellä sekä neljälle suomenkieliselle jotka olivat valitettavasti ainoat suomalaiset jotka koko aikana kävivät esittelyssä.

Ensimmäisten vieraiden joukossa oli keski-ikäinen mies joka ensin otti kymmeniä valokuvia eri kohteista koko ilmestysmajakokonaisuudesta. Sen jälkeen hän esitteli itsensä. Ja kertoi ihmettelevänsä sitä kokonaisuuden ja värien harmoniaa mikä tässä pienoismallissa on. Koska hän oli amerikkalainen arkkitehti, hän kysyi, että kuka tässä pienoismallissa on ollut arkkitehtina. Kun kerroimme, että Jumala on ollut tämän kohteen arkkitehti ja antanut Moosekselle ohjeet kuinka rakentaa, niin hänen ihmettelynsä ja kiitollisuutensa oli valtava, koska hänen Euroopan matkansa tarkoitus oli tutustua ja kuvata tunnettujen arkkitehtien luomuksia, nyt hän on päässyt näkemään henkilökohtaisesti kohteen missä itse Jumala on ollut arkkitehtina.

Amerikkalaisen arkkitehdin vierailun pohjalta muodostuikin meille esittelyn runko; ensin kerroimme, että tässä on rakennelma jonka arkkitehtina oli itse Jumala ja esityksen loppuosassa näytämme esirippua joka repesi ylhäältä alas asti, silloin kun Jeesus antoi henkensä ristillä meidän edestämme ja poistui väliseinä pyhän ja kaikkein pyhimmän väliltä. Näin saimme kertoa ihmisille, että Jumala on rakkaudessaan antanut jokaiselle ihmiselle mahdollisuuden tulla hänen eteensä, ei enää tarvitse uhrata eläimiä ja pyytää pappia rukoilemaan edestämme Jumalaa. Jeesus on pelastajamme, nyt voimme missä vain ja milloin vain kääntyä hänen puoleensa. Näin meillä on aina rukouksia kuuleva Jumala.

Eräs aasialaistyyppinen naisihminen vieraili näyttelyssämme ja ohjasin hänet Kertun asiakkaaksi. Hän esitteli itsensä ja kertoi, että on uskonnoltaan hindu eikä ole kiinnostunut muista uskonnoista. Kun hänelle esiteltiin ilmestysmajaa ja kerrottiin, että Jumala itse on ollut sen rakennelman arkkitehti, niin hänen silmänsä muuttuivat soikeasta pyöreiksi. Heidän uskonnossaan he itse muotoilevat jumalan jota he palvovat ja näin kokonaisuus on ihan toisin päin. En tiedä mitä kaikkea Kerttu hänelle kertoi, mutta näin, että hän viipyi näyttelyssämme pitkään, sekä oli hyvin kiinnostunut ja lopuksi antoi jopa rahaa peräkärryn hankintaan, että saamme kuljettaa näyttelyä paikasta toiseen.

Meidän esittelypäiviemme aikana vieraili Olvisten kirkossa n. 6000 turistia ja siitä määrästä ehdimme vastaanottaa yli 1000 vierasta joille saimme henkilökohtaisesti esitellä ilmestysmajaa ja kertoa Jumalasta ja siitä pelastus-suunnitelmasta minkä Hän on valmistanut jokaiselle ihmiselle joka haluaa sen vastaanottaa.
Kun ottaa huomioon sen suuren ihmismäärän joka tutustui näyttelyymme, niin olen varma, että muutamat heistä kirjoittaa ja/tai kertoo pitkästä risteilymatkastaan, ja että mekittävin kokemus koko matkalla oli Tallinnassa Olevisten kirkossa nähty ilmestysmajan pienoismalli, koska se selvitti Jumalan olemassaolon sekä Hänen hyvyyttään ja rakkauttaan ihmisiä kohtaan.

ASARIA Ry/ Matkaraportti

Kir. Pertti Palomäki

FacebooktwitterFacebooktwitter

Pakkaukset avustukseen

Vientiin lähtevät vaateavustuspakkaukset pakataan laadukkaasti.
Ensin vaattet tarkastetaan huolella ja lajittelussa rikkinäiset ja likaiset poistetaan sekä avustukseen kelpaavat pakataan eri ryhmiin.
Banaanilaatikoiden päihin teipataan laput joista slviää kolmella kiellä, mitä se pakkaus sisältää.
Mustat muovisäkit on vain jätteitä varten, ei niissä voi viedä laadukasta avustusmateriaalia.

img_0863

img_0864FacebooktwitterFacebooktwitter