Voi miten kiitollinen olenkaan kun meille puolisoni kassa tarjoutui mahdollisuus päästä Asarian järjestämälle matkalle.Olin kuullut paljon Asarian tekemästä humaanitaarisesta avustustyöstä, tutustunut sen lailliseen, terveeseen yhdistyspohjaan ja toimintaan.
Olemme puolisoni kanssa kokeneet myös Balttian maiden avustuksen sydämen asiaksi, kuin myös avustamisen ihmisiä omille juurilleen sekä kultuuriin.
Ei ainostaan puolisoni Venäjän kielen vuoksi vaan ihan sydämelle laskettuna.
Olemme myös olleet siinäkin vapaaehtoistyössä väärillä kupeilla.
Mutta Asarian perustukset ja toiminan hyväksi havaineena, matka oli kuin joulu mielen kokeminen. Aitoa, antamisen iloa ja välittämistä.
Seurueesemme koostui ihanista ihmisistä ja matkamme johtaja Pertti, ajeli, sekä puhui maankieltä kuin pappi konsanaan.
Johdatus oli joka askeleella matkassamme, ja se ilo konkreettinen aito ilo oli joka kohteessa kansamme. Johdatusolimme rukoileet ja se olikin askel askeleelta varjellen matkaamme.
Ensimmäisen päivämme kohteessa olin saanut jo etukäteen sydämeeni, onko täällä joku tyttö joka on sairas. Sairas lapsi oli annettu sydämeeni, tyttö jolle olin ostanut Tuurin Portista siivoussetin ja muuta mukavaa. Kohteemme johtaja kertoi olevan 4 v tyttö. Keskustelessamme tulimme siihen ymmärykseen, että juuri tämä tyttö oli se jonka olin saanut sydämelleni.
Tyttö oli jo nukkumassa kun olimme odotetussa kohteessamme.
Väkeä oli muuten vastassamme ja herkkuja annoimme, mutta myös saimme vatsamme täyteen ja evääksikin saimme.
Matkamme jatkui yö myöhään kohti Narvaa..Oli mellä autossa hauskaa,oli laulua, oli puhetta oli kiitollisuutta, oli armoa.
Narvassa navikaattorimme ei tunnistanut hotellimme oositetta, no Arto puolisoni kyseli Venäjän kielellä ja monen monen ohjeen jälkeen pääsimme yöpuulle. Päivä oli mahtava ja mieliin painuva. Kiitollisuus illalla oli suuri, kun teisimme kuinka tarpeeseen tuli ne pyhäkouluun tarvittavat vihkot, värit, jne.
Puhumattakaan elintarvikkeista, tuoreet, laadukkaat jo jouluun liittyvät Suomalaiset elintarvikkeet olivat löytäneet kohteensa.
Aamupala hotellissamme oli maukas oli kahta puurookin tarjolla ja hedelmiä paljon, ei ollut moitteen sijaa.
Tänään kohtaamme omaan ammattiini päihdeterapeuttina ihmisiä joita suurin terapeutti Jeesus on pelastanut päihde riippuvuuksista.
Olin varannut matkalleni naisille,, jotain ihanaa ja siellähän kohtasinkin sellaisia joille omana sydämelleni saaneena sain jättää pikku lahjat.
Voi mikä ilo oli molemmin puolista ja ikinä en unohda sitä kaipaavaa katsetta, jonka sain lätiessämme.
Olette kaikki sen talon asukkaat sydämissämme ja rukouksin kannamme heitä.
Iltaakohden pakkanen kiristyi. Narvan joen kylmä tuuli huuhteli meitä, mutta sydämemme oli lämmin ja avoin mieli.
Pääsimme adventti kynttilä kirkkoon.
Kirkossa ei ollut lämmitystä, mutta evankeliumin henki lämmitti, vaikka puheesta en ymmärtänyt, henki oli se tärkein. Kirkossa ei ole siellä lämmitystä, ja kivet hohkivat kylmää,, hengitys huurussa istuime ja ylistimme omalla kiellellään jokainen. Herra kyllä kuulee ja ymmärtää, näkee sydämemme tilan. Se tärkeintä.
Olipas ihanaa päästä kylpylän kuohuin ja 12 erilaista saunaa odotti meitä.
Arton kera kylvimme poreissa nautimme ja lihamme suli kuin vaha ihanassa Spa osastossa.
Kun kaaduimme sänkyyn klo 23.00 aikaan nukuin hotelin ihanassa vuoteessa. Kiitosmielellä saimme kaikki nukahtaa.
aamiainen oli kuin länsimaista parasta laatua, koko porukka kertailimme tapahtumia ja me Arton kanssa olimme ensimmäistä kertaa Asarian matkalla ja koimme kultuuri shokin.
Kun ihmiset saavat Asarian lahjoja, elintarvikkeita ja aitoa välittämistä. Tulee se tunne tämäon sitä oikeaa lähimmäisen apua.
Kun näkee suoraan ne avustuskohteet, ja vastaanottavat kädet.
Tulee oma halu auttaa viellä enemmän. Niin konkeettista se oli.
Jokaisesta kohteesta sain henkilökohtaisen kontaktin, jota åpidämme yllä somen kautta ja lupailimme puolin ja toisin pitävämme yhtyttä, mitä ja miten se Asarian kautta onnistuu se on Herran kädellä.
Haluamme kiittää kaikkia mukana olleita olette tärkeitä ja rakkaita.
Oli niin väkevää sanaa välillä autossa ja iloinen laulukin raikui.
Oli naisia, joita oli siunattu runsaalla laulun lahjalla. Oli siinä rumpali Artolla käsissään pitelemistä, kun rummut jäi Ähtäriin ja laulua oli kitaran kera automatkalla.
Kumpa pian pääsisimme takaisin. Tulomatkalla töllistelin harakan pesiä. En eläissäni ole moista nähnyt.
Satojen kilometrien matkalla puhelin sähkötolpissa oli valtavia luomuksia.
Pertti pysäytti auton saimme kuvata ja kuulimme biologiaa haikarasta oikeen paljon. Oli ne pesät mahtavia kuin suuret lierihatut pylvään päässä, Tuulessa ne kallisteli kun Narvan kova tuuli puhalsi. Ne eivät ironneet. Oli se ihmeellistä. Ja niitä oli paljon.
Nyt tiedän minne ja miten Asarian avustuskohteet toimii.
Hyvää laadukasta arjen tavaraa ja ruokaa sinne veimme.
Siunaus on Asarian yllä ja avustuskohteet luottavat Asarian toimintaan sen näki ja koki.
Kiitos Pertti ja kaikki ihanat ihmiset jotka oli matkalla. Teitä on ikävä, ja toivomme pian pääsevämme uudestaan, oli niin tiukkaa se aikataulu ja pitkät matkat.
Mutta se automatka olikin aina sielunhoitoa ja tulevan suunittelua.
Kiitos kun saimme olla mukana.
Passit pidämme kunnossa… Teemme uutterammin nyt vapaaehtoistyötä Asarialle, se on turvallista ja apu menee pyyteettömästi sitä tarvitseville.
Sirkkis ja Arto
