Month: joulukuu 2016

Joululahjojen antamisen tarkoitus oli tuoda myös apua tarvitseville ihmisille oikea joulumieli, joka syntyy ihmisessä siitä suuresta joululahjasta, joka Kristuksen syntymisen kautta meille kaikille, jotka haluavat sen vastaanottaa on lahjoitettu.

Joulukuun 16-18 pv olin jakamassa joululahjakuormaa Viroon, se sisälsi varsinaista lahjatavaraa 135 banaanilaatikkoa ja tuoretta ruokatavaraa saman verran.

Lahjatavaroissa oli hyvin paljon kudottuja villasukkia ja lapasia lapsille, suuret kiitokset ahkerille käsille ja lahjoittajille. Ruokatavaroissa oli paljon samana päivänä tehtaalta tullutta viipaloitua kinkkua sekä maitotuotteita, joiden parasta ennen -päivä ei ollut vielä ohi.

Oli ilo jakaa jouluksi apua, joka oli laadultaan korkeatasoista, kyllä sellainen materiaali antoi monelle lapselle ja myös aikuiselle hyvän joulumielen. Jakoperiaatteena oli, että lapsille pääasiassa lahjoja ja aikuisille vastaavasti ruokamateriaalia.

Jakoalueeni alkoi Tallinnan syrjäalueista ja päättyi Itäviroon.

Merkittävämpiä kohteita tällä 2-päivän rallilla oli:

– Pelastusarmeijan avustus- ja päihdehuoltokeskus Tallinnan Paljassaaressa.

– Kristilliset päihdehuoltokeskukset, Järva-Jaanissa, Koplissa, ja Aserissa

– Haljalan ympäristössä olevat pyhäkoululapset

– Tallinnan Helluntaiseurakunnan järjestämille lasten joulujuhlille, Tallinnaan ja Maarduun.

– Lisäksi muutamille apua tarvitseville lapsiperheille.

Erikoinen kohde oli se Maardussa järjestetty lasten joulujuhla, johon oli kutsuttu koko kaupungin lapset. Lähinnä se kaunis rakennus, missä se juhla pidettiin. Salin oli alunperin rakentanut seurakunta, jonka nimeä en mainitse. Yhteisö ei juhli joulua eikä tunnusta Jeesusta ristiinnaulituksi ja yhteisössä uskotaan vielä korvausteoloogiaan (esim. he julistavat, että heidän yhteisöstään kutsutaan ne 144 tuhatta Israelin sukukuntiin kuuluvaa valittua). Tämä seurakunta joutui myymään kiinteistönsä kaupungille ja kaupunki antoi sen käytettäväksi, tähän helluntaiseurakunnan järjestämään lasten joulujuhlaan.

TÄMÄNVUODEN AIKANA (-16) VIEDYT AVUSTUKSET SUOMENRAJOJEN ULKOPUOLELLE
Olen itse tehnyt Baltianmaihin tänävuonna 11-avustusmatkaa ja lisäksi Asarian kuluilla on muutkin vieneet omilla autoillaan avustuskuomia.
Pienkuorma ja pakettiatoilla on viety pääasiassa laadukkaita ruokakuormia. On suuri kiitosaihe, että ruokamateriaaleissa on vielä ”parasta ennen” päiviä jäljellä. Sellaista on ilo antaa eteenpäin ja kun vastaanottajakin ymmärtää, että se on lahja Jumalalta.
Myös rekkakuormia on lähtenyt tänävuonna muutamia ja niissä on lähetetty pääasiassa lajiteltuja vaatteita, keittiötarvikkeita, työkaluja ja vähemmän huonekaluja.
Ruokatarvikkeet toimitetaan pääasiassa siihen tarkoitetuissa muovilaatikoissa ja vaatetavarat banaanilaatikoissa, nämä muovi- ja banaanilaatikot ovat lähes saman kokoiset. Jos muuttaisimme kaikki toimitetut avustusmateriaalit banaanilaatikoiksi, niin rekoilla on viety tähän mennessä yhteensä 8500 kpl ja muulla kuljetuksella pääasiassa ruokatarvikkeita 4160 kpl banaanilaatikollista.
Edellisten lisäksi on Ukrainaan ja Karjalaan saatu lähettää vaate ja kotitalouskoneita yhteensa 2800 kg
Vielä on lähdössä joulukuormat jotka lisäävät tälle vuodelle toimitettavien avustusmateriaalien määrää

MUUTOKSET VIRON AVUSTUSKOHTEISSA

Pelastusarmeija (Päästearmee Eestis) Paljassaaren avustuskeskus;
Aikaisemmin siellä oli ruokatarjoilu kaksikertaa (2x) viikossa, mutta tilanne Tallinnassa on muuttunut ja avustuksen määrää on pitänyt lisätä.
Tällä hetkellä kohde on ruokatavaran suhteen ”pohjaton kaivo”, Koska siellä tarjotaan lämmin ruoka viisikertaa (5x) viikossa ja siellä ruokalemassa käy jopa 250 ihmistä päivässä. Jos jotain ruokamateriaalia riittää, niin avuntarvitsijoille annetaan sitä mukaan. Voi sitä näkyä, ulkona pakkasellakin pitkät jonot ja ne ihmiset, sen näkee heistä, että he ovat todella avun tarpeessa. Sellaista joukkoa ei voi nähdä Suomessa!
Ihmettelen kuinka eteisessä tietokoneen edessä istuva Jyri jaksaa kirjata jokaisen sisääntulevan henkilön ja tutkia onko hän siinä kunnossa, että voi heti päästää ruokapöydän ääreen. Hän on tehnyt sitä monet vuodet ja on avustuskohteessa pisimpään toiminut henkilö.
Pelastusarmeija pyrkii myös antamaan heille hengellistä ravintoa.
Tämä keskus on ruokamateriaalin suhteen meidän suurin avustuskohde.

Tallinna Nelipyhi Kogudus, Toompea
Kaksi vuotta sitten tiedustelin tältä seurakunnalta, jonka kaikki työntekijät ovat minun pitkäaikaisia tuttaviani, että tarvitsevatko he diakoniatyössään ruoka tai muuta materiaalista apua. Vastaus tuli muutaman päivän kuluttua,että heillä ei ole henkilöä hoitamaan näin suurimittaista tehtävää eikä tällähetkellä ole tarvetta ulkopuolisesta avusta.
Nyt kesällä samasta seurakunnasta otettiin yhteyttä ja pyydettiin neuvotteluihin mahdollisesta avustustyön aloittamisesta. Keskusteluissa sain tietää, että heidän seurakuntatyö on laajentunut Maardu linnaan (Maardun kaupunki, Tallinnan vieressä) sekä Sakuun. Niin Tallinnassa, kuin mainituissa uusissa kohteissa on nyt sama ongelma, on paljon lapsiperheitä ja vanhuksia jotka eivät pärjää ilman apua. Julkisen organisaation avustus kummallekkin ryhmälle on niin vähäinen että ruuanostosta täytyy tinkiä.
Seurakunnassa on organisaatio joka jakaa tätä ruoka-apua tarvitseville ja kun olen toimittanut heille ruoka-avustusta, niin viikon kuluttua he jo soittelevat ja kyselevät, että koska tulen seuraavan kerran että he saavat jälleen apua tarvitseville.